sunnuntai, 28. elokuu 2011

menipäs viikko nopeesti

huoh huomenna taas koulua.. perjantaina taas tuli valituksia kotiin mun myöhästelyistä ja sitä ennen kofeiinitabelteista ja sitä enne vie koulualueelta luvattomasta poistumisesta ja väärän tien ylittämisestä. miten ne jaksaa? ei kauheen hyvin tää koulun alku oo multa lähteny kyl.. tuntuu kun aika ei riitä vaan läksyihin mut kaikkeen muuhun kyl. oon vaan niin laiksa. haluun laihtuu en mitään muuta sit alan panostaa kaikkeen muuhun kun oon saanu elämän takasi, se on mun periaate joka on aika perseestä. http://www.youtube.com/watch?v=7rakG7c4eyk

 

torstai, 25. elokuu 2011

väsyttää mutta ei kuitenkaa tänä yönä

joo perjantaissa mennää vähä päälle tunninpäästä. huoh ja nää kakspäivää on menny miten on menny.. päin persettä suoraan sanottuna. oon syöny välittämättä paljonko. ja oksentanu. huh viimeks oksensin montakuukautta sitten ja nää päivät on menny muutenki näitä päiviä enne hyvin kun oon sen 10-30km päivässä kävelly. viime viikol kävelin lähes jokapäivä sen 30km eli 6h päivässä. http://www.youtube.com/watch?v=tGj1yBvihzE huomenna(kohta) selviydyn kofeiinitabujenkera, leffa-kirja-käärintäbileiden ja koneen kanssa jos kukaan ei vaan alakerras katkasis nettiyhteyksiä, cd levyjenpolttaminenkaa ei onnistu tänä yönä kun laiskuuteni takia en jaksa hakee levyjä alakerrasta. nyt taas alusta se 2,4,6,8 dieetti eli 200, 400, 600, 800 kcal ja oma kehittämä kävely(kun en juoksemaan pysty polventakia) reeni eli 20-30km jokapäivä. huh oon päässy huonnon  kuntoo täs parinpäivän aikana. lihoin varmaa 3kg kahes päiväs ja olo on sellanen turvonnu punkero. psykiatrin kanssa sovittiin et yrittäisin kääntää mun dieettiä terveellisempään suuntaa mut jos mää joustan ja joustan mulla menee kauemmin päästä terveeseen elämään kiinni. siis tarkoitan sitä että mitä kauemmin mulla menee laihduttaan sitä kauemmin mulla menee alottaa terveellinen ruokavalio millon en enään halua pudottaa painoa. viikonloppuna en todellakaan aijo juoda, enkä lähteä mihinkään tai kenenkään kanssa pihalle vaikka kaveri tuleeki jämsänkoskelta käymään täälä mutta ei tällänen turvonnuamanda ketään mee tapaan.tänään leivoin porkkanapiirakkaa jonka kuorrute oli liian kirpeä. en mää yleensä leivo mut tänään oli tällänen ahmimispäivä.

pää lyö tyhjää. ajattelin et katon kohta kauhuleffoja yksikseni ja halailen tyynyä milluran sijasta. kauhee tunne kun jokapaikasta pursuu läskiä, oon syöny kun joku hullu nää kaks päivää. hokasin just et meillä on salaattikirja. kokeieln kaiken näkösiä kevyitä salaatteja ja postailen hyviä sitten tänne niin saan jakaa ilon teidänkin kanssa. http://www.youtube.com/watch?v=754e3-5OZn8&playnext=1&list=PL5E9A31359ECC27CF puhun yleensä kaiken suoraa en jaksa ajatella etukäteen puheitani ja jos vaikka joku esimerkiksi kysyy tupakkaa en jää selittämään että sori mulla on enää yks ja hirvee hinku koulun jälkee vaan sanon suoraa etten anna. en myöskää tykkää valehdella muille. en vaan oo sellanen. kaverit sanoo mua tosi rennoks ja välinpitämäkkömäks. en oikee osaa sanoo tosta rennosta mitää mut välinpitämätön mää oon. mulla on myös tosi huono muisti. oon käyttäny nyt lähes vuoden putkeen jokapäivä isoja löysiä vaatteita ja farkkuja käytin viimeks vuosi sitte. mulla on nyt vähän masentunu olo joten tekstiä tulee sen mukaan. huomenna lupaan iloisempaa! piristystä pirisystä.. ei hele läksyt pitäs tässä jossai vaihees tehä..

torstai, 25. elokuu 2011

kokeilua

noniin.. en ennen oo pitäny blogia missään mutta nyt voisin sitten totutella sellaseen. puhun blogissani aika paljon syömisestä ja liikunnasta, tavoitteista, murheista kuin piristyksistä ja huoleettomasta elämäntyylistäni. myös terveellisiä ruokavinkkejä ja laihdutuskeinojani tulette kuulemaan. tässä itsestäni jonkin verran tietoa, eli nimeni on amanda ja oon vuonna -96 joulukuussa syntynyt tyttönen ja asustelen pirkanmaalla tampereen lähettyvillä. elämäni lähes kokonaan rakentuu tavoitteeseen eli laihtumiseen jota on kestäny jo montavuotta. rakastan tuulisen pimeistä syysilloista ja raikkaasta tunteesta suihkun jälkeen. mutta eniten rakastan sitä kun vaaka näyttää pienempää numeroa. vapaa aikaani vietän milloin mitenki riippuu elämänvaiheesta. kavereita olen paljon joutunut hylkäämään tavoitteideni takia ja nykyään ei ole aikaa kuin yhdelle hyvälle ystävälle. ja tietenkin rakkaalle poikaystävälle mutta siitä sitten ei enempää. suunnitelmissa on kävelyä paljon ja 2,4,6,8 dieettiä mutta puhun myöhemmin siitä lisää. perheeseeni kuuluu kärtty(äiti) isä (koira ja kissa). musiikkia kuuntelen paljon ja enimmäkseen räppiä. viikonloput yleensä menee joko liikunnalla, kaljottelemisella, reissuilla tai kotona märehtimässä paino asioita. ja voi nyt on ysiluokka ja yritän päästä typerän typerällä päälläni lukioon. http://www.youtube.com/watch?v=MDyffMEFCnE&ob=av3n paino on pyöriny siinä 50-60kg välillä. ikinä ei oo menny yli 60 paitsi silloin hetkellisesti kun lihosin sie taussis keväällä 50kg vähän päälle 60kg paris viikos. ja se johtu arvatenki siitä että  joulukuusta oksensin kirjaimellisesti joka ikisen suupalan pois toukokuun puoliväliin asti. söin puolikkaan appelssiinin joskus päivässä ja ei sekin oli pakko oksentaa pois. mitään ei saanut jättää mahaan lillumaan ,paitsi juotavat esim kahvia litkin ihan tajuttomasti saatto mennä päivän aikana kolme tai neljä pannuu ja maha oli kyl aika useesti sekasin. mutta paino seisahtu jossain vaiheessa. ikinä en ole anoreksiaa sairastanut ja eihän mun kehonrakenteella sinne helposti mennäkkää. pituutta löytyy sellaset pikkuriikkisen alta 160cm. rakkaan harrastukseni, jalkapallon jouduin tammikuussa lopettaan polven takia. polvesta katkes eturistiside ja kierrukas oli häikkää se sit leikattii puolvuotta tapahtuman jälkeen. ajattelin alottaa heti kun pystyn eli futsal kauden marraskuussa kun leikkauksesta on puolivuotta noin.  mutta ääh.. eihän musta ollu viimekskää liikunnaliseen ja sosiaalisiin medioihin. kokoajan vaan paino asiat pyöri päässä, maha oli turvonnu aina reeneissä ja halusin vaan olla huomaamaton ja hiljanen, niinkuin koulussa. mutta en mää oikeesti oo sellanen. mää oon lapsesta asti rakastanu huomiota, uusia juttuja ja kaiken näköstä sähläystä ja oon ollu kaikkee muuta kun rauhallinen ennenku kutosella sitten tuli näitä itsetunto ongelmia. sisältä mun tekis mieli juosta kiljua pitää hauskaa riehua juoda kaljaa ja nauttia elämästä. mutta itsensä palkitsemaan rupeen kun tavotepainoja on saavutettu.